Tulipas sittenkin palattua alkuperaiseen suunnitelmaan ja lahettya suoraan Nepaliin. Viisumi saatiin paikallisesta konsulaatista 20e:lla. Oli ihan hurjan hyvaa palvelua konsulaatissa kun vertaa esim Bangladesin vastaavaan. Saatiin kilokaupalla esitteita ja cd-levyja, joten tuli sitten tuliaisetkin hoidettua samalla. Tosin se hampaaton on vielakin hakusessa.
Seuraavaksi onkin sitten vuorossa pikku matkailua, junassa ensin 16h sitten vaihto bussiin jossa ihmetellaan 10h. Joten jos juna lahtee tanaan 15.45h niin perilla Kathmandussa ollaankin sitten jo torstai-iltana 19-20 aikaan.
Tanaan ollu ensimmainen sadepaiva, muuten ollu lahinna sellaista puolipilvista, lampotilakin siina 30asteen molemmin puolin. Joten ihan ok kelit, vaikka huonompaa pelattiinkin.
Vatsan toimintakin ollut ajoittain suhteellisen normaalia, toisinaan on huomattu aarimmaisen kuuman vesi/ilma/ulosteseoksen yllattavan varomattoman matkaajan. Kumma sinansa, kun en muista tuollaista edes syoneeni.
Liput puolitankoon, olen hylannyt unkarista vaivalla raahaamani 4e:n sandaalit hotellin roskikseen. Muutama rakko jalassa antoi ymmartaa, etta ko kulkineet ovat jo valitettavasti aikansa palvelleet. Lammolla jaan kaipaamaan niita huolettomia kilometreja jotka olen saanut niilla taivaltaa. Onneksi sain paikalliselta pepelta jonkun nakoiset korvikkeet. Viela jos joutuisin hylkaamaan nama upeat maastohousut, niin olis ranteet auki.
Ei kai siina, sen kummempia kfc:n aamupala kutsuu ja sitten kaupan kautta junailemaan...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Apua!!et tosiaankaan hyppää! Ei mulla ole aikaa lähteä sinne sua auttaan ku selkä on katki, tai valitsemaan sitä sinkki arkkua!Otat iisisti ja etsit sisäistä rauhaa lootusasennossa.
Lähetä kommentti